Marraskuun alussa kaikki alkoi. Silloin laitoin ensimmäistä kertaa sähköpostia perheen äidille, huomattuani heidän hakemuksensa netissä. Sain odotella vastausta muutaman päivän ja olin aivan innoissani kun sain sen. Siinä tämä äiti vaan ilmoitti, että he vielä kuulostelevat muita hakijoita, mutta tällä hetkellä olin jo heidän ensimmäinen vaihtoehtonsa. Siinä sitten muutamia viestejä läheteltiin puolin sun toisin ja kysymyksiin saatiin vatauksia. Sovimme että puhuttaisiin puhelimessa lähi aikoina.
Eräänä sateisena maanantai iltana puhelimeni sitten soi ja soittaja oli tämä äiti, puhuimme aika pitkän puhelun. Sinä aikakana minulle jo selvisi että tämä todellakin on se perhe johon haluan. Ei sitä tunnetta osaa edes itselleen selvittää, jokin siinä vaan kolahti :)
Kului aikaa, asioita selviteltiin niin täällä Suomen kuin Floridankin päässä. Välillä viestiteltin useammin, välillä harvemmin. Asiat lähtivät selviämään ja vihdoin 13.12.09 sain sen odotetun viestin. Tämä perhe halusi palkata minut au pairikseen.
Vaikka prosessi on oikeasti ollut pitkä, tuntuu silti että aika olisi mennyt hirvittävän nopeasti. Ja enää tuohon lähtöönhän on aikaa alle 2 viikkoa :)
Tunteet käy tosi ristiriitaisina tällä hetkellä. Toisaalta on jo nyt kauhea ikävä kaikkia kavereita ja tuttuja, vaikka edellen täällä Suomessa olen. Toisaalta on jo kauhea hinku päästä lähtemään. Ei malttaisi odottaa että näkee perheen ja pääsee tutustumaan heihin kunnolla. Myös näitä Suomen pakkasia tuskin tulee kaipaamaan ainakaan vähään aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti